SK:n viikkotreenit. Täytyy myöntää ett oma fiilis ei ollut ihan paras mahdollinen; olin tosi väsynyt ja jotenkin valmiiksi epäonnistuneessa moodissa ja samanlainen fiilis jäi treenin jälkeenkin. Voi toivottavasti koira ei tätä huomannut, ihan kauheasti en sitä radalla auttanut ja palkkauskin oli tosi vaisua ja vääräaikaista.

Laki kyllä teki töitä näinkin laiskalle ohjaajalle ihan mukavasti. Olin jopa iloisen yllättynyt kun tuo 90 asteen avokulma pujottelulle onnistui ihan ilman käsiauttamista, toka väliin vähän äänellä autoin. Missähän se on tuon oppinut? Sitten sain kyllä noottia omasta laiskuudesta: niissä kohdissa missä pitää vetää kaarteet tiukiksi mun täytyy mennä lähelle koiraa jotta saan sen pidettyä hanskassa! Myös ihan turhan kauas menin vastaanottamaan putkilta, lähempää psytyy aina paremmin tsempittämään koiraa ja se tietää heti mihin suuntaan mennään.

Raippaa, ruoskaa, nälkää ohjaajalle siis...