Haapaniemen pallokentällä. Lähistöllä oli lapsia leikkimässä ja mekastamassa, ja sekös Lakia tänään tuntui kiinnostavan. Otin treenit kuitenkin irrallaan, joskin yhden kerran nappasin kaulapannasta mukaan kun neiti vaan jäi seistä toljottamaan.

Seuraamiset meni melko mukavasti paitsi noita muutamia tuijotushetkiä. Taas ne kriittisimmät kohdat oli heti palkkauksen jälkeen, liikkeessä pysyi kyllä hyvin mukana ja piti kontaktia.

Noutoa: ensin kapulan suuhun ottamista: ensin yritin Salmen ohjeen mukaan saada lakia istumaan mutta jälleen saatiin vastaukseksi niin voimakas väistöreaktio että päätin jatkaa vanhaan malliin. Eli kapula koiralle ja siitä vasta eteen istumaan. Hyvin Laki tulikin, ja siitä innostuneena heitinkin muutaman kerran kapulaa. Kah, sehän nouti! Suorastaan singahti lentävän kapulan perään!

Sitten maahanmenoja. Laki meni varsin reippaasi käskyllä maahan, ja vaikeutin vähän liikkumalla itse hitaasti. Ongelmana oli lähinnä se että Laki tahtoo kääntyä mun eteen ennenkuin menee maahan, ja silloinhan mun liike pysähtyy, ainakin siis koiran mielestä. Ja jos en pysähdy joudun joko kävelemään sen yli jolloin se väistää tai jos käännyn, Laki kääntyy taas mun eteen. Keksin siihen aika hölmön mutta yksinkertaisen ratkaisun: heitin palkan siihen suuntaan mihin olin kävelemässäkin. Siis kävelin megahitaasti, annoin käskyn ja kun koira vaikkakin kääntyi mua tillittämään palkkasin sen suoraan eteenpäin heittämällä. Sehän alkoi suoristua. Pienestä se on joskus kii!

Tuohon perään muutama istuminen, mutta Lakihan taas sotki ne maahanmenoon, niinpä annoin käsiavun. Sitten tein rohkeasti suoraan liikkeestä istumisia pari, näissä se ei kyllä erehdy! Palkkasin miltei heti heittämällä namin Lakin pään yli.

Siinäpä se, muakava pikkutreeni.