Salmet. Liepeen ajoradalla. Ihan ok sää vaikka välillä oli kuuma ja välillä tuli rakeita.

Aluksi puhelin Salmelle meidän ongelmista eteenistumisessa ja eilisestä karkaamisestakin. Sitten alettiin tehdä seuraamista. Laki oli ihan kahvilla, jätätti ja velttoili.. ei karannut mihinkään mutta eipä tuolla ole ärsykkeitäkään. Kun kaivelin namia taskusta se heti skarppasi, mutta sitten taas löysäili. Ja eihän se käy. Koska se aivan varmasti osaa jo paljon paremmin, päätettiin ottaa käyttöön määräykset, ei enää pyytelyt.

Elikkäs koiralle kuristava ketjupanta, lyhyt hihna oikeaan käteen ja seuraa-käskyllä menoksi. Jos jätätti, hihnasta tuli automaattipakote kun mun jalka kävelyn tahdissa liikkesaan kiristi hihnaa. Jos seurasi nätisti, tarjolla oli ylitsepursuavia kehuja ja pikainen pysähdys, jonka jälkeen oikeasta paikasta namittelua. Ensinhän näytti siltä että Laki vaan haraa vastaan ja jäkittää, mutta tämähän johtui tietysti siitä että se on jo oppinut nulistamaan hihnasta. Nyt kun hihna oli kuristavalla, se ei lipsahtanutkaan pään yli vaan tuntui epämiellyttävältä... ja kun Laki sitten hypähti eteenpäin oikeaan seuraamispaikkaan paine katosi ja tuli palkkapäivä. Muutama tällainen "pahempi" tilanne jouduttiin sille näyttämään, sitten riitti jo se että ketjupanta kilahti. Seuraamaan tulemisetkin olivat koko ajan paremmat ja Laki alkoi näyttää itsevarmalta, lopussa kun hihna pysyi koko ajan löysänä se teki taas sitä hienoa seuraamista mitä vain se osaa! Nyt kuitenkin tätä harjoitusta jatketaan niin kauan että yhtäkään pakotetta ei tule, sitten jatketaan välillä ilman hihnaa mutta heti tarvittaessa hihna takaisin. Koira ei  saa enää valita milloin tekee töitä ja milloin ei, tai että onko palkka riittävän hyvää... se ei ole enää mikään Pieni Pentu. Ja näköjään sen luonne on jollain tavalla vahva ja se kokeilee rajojaan... tämän seuraamissession jälkeen loput harjoitukset Laki teki ihan 100% teholla mun kanssa.

Istahtamisia sitten. Tässäkin mun on päästävä eroon nameista käsissä, mutta nopean palkkauksen takia mun on kehuttava äänellä heti kun istahtaa. Toimi hyvin. Paikallaistumisharjoituksia, koiran viereltä lähtöjä, lähdin kävellen, juosten, hypellen. Sivuttaisetäisyys sai Lakin vähän siirtämään toista etujalkaa mutta pylly ei noussut kertaakaan. Jotain se on oppinut taas!

Eteenistuminen sitten käsittelyyn. Katsottiin sitä asentoa tuossa edessä, ja päätettiin että se on riittävän lähellä, vaikka se ei painakaan leukaa mua vasten. Ja se kyllä oli tosi lähellä, täytyy myöntää, ja ei se enää vetäydy niin taakse päänsäkään kanssa... Jos tämä paikka vaan säilyy ilman tuota kosketuskriteeriä, niin se olisi vallan hyvä. Mutta miten saada se tulemaan luokse ilman käsiapua? Otin ensiksi sen käsiavulla siihen eteen, sitten laskin kädet pois. Sitten peruutin ihan miniaskeleen (max. 10 senttiä) taaksepäin samalla antaen uuden käskyn, kädet edelleen alhaalla. Ja kas, Laki tuli lähemmäs! Kun otettiin toistoja, sain pelkällä vartalon nytkähdyksellä sen tiivistämään asentoa, olisiko tässä nyt avain käsien ja namien poishäivyttämiseen? Ainakin tätä nyt tehdään, alku näyttää lupaavalta!

Maahanmenoja sitten. Kun ollaan palkattu paljon pelkästä kyynärpäiden maahankoskettamisesta, Lakille on jo tullut tapa että se vaan nopsasti käyttää kyynärät maassa ja samantien singahtaa ylös odottamaan palkkaa. Tämä otettiin heti käsittelyyn, eli sama kuin istahtamisessa, ensin täytyy tulla äänikehu ja koiran tulee sen aikaa vielä pysyä maassa. Vasta kun nami kaivetaan taskusta ja heitetään, se saa nousta. Palkkausaikaa täytyy nyt vaihdella paljon, välillä yllärinä pelkästä kyynärkosketuksesta, välillä pidempi, jopa 5 sekunnin viive.

Salme edelleen suosittelee että yhdellä treenikerralla käsiteltäisiin vain istumis- TAI maahanmenoasioita. Kun mä vaan malttaisin... no on maltettava.

Noutokapulan pitoa vielä, hyvin piti istuessa, otettiin sitten pari liikkumista kapula suussa, ei ongelmaa näissäkään. Kunhan tuo luoksetulon eteenistuminen varmistuu, voi alkaa tosissaan treenata jo tuomista.

Lopuksi isomötköleikkiä, nyt Laki leikki täysin vapautuneesti vaikka Solu taas haukkui autossa ihan vieressä. Onhan se nyt muutenkin kehittynyt tuossa leluasiassa itsevarmemmaksi.