Kevään eka jälki Saviontien varressa. N. 500m pitkä (joku ei ollut vaihtanut mun gepsiin pattereita) yksi oikea kulma, kuusi esinettä josita puolet keppejä ja puolet pääsiäismunansisuksia makkaralla täytettynä. Maasto mustikka-puolukkavarpua ja pala tuoretta hakkuuaukeaa. Aika kova tuuli joka lähtösuoralla tuuli sivusta, sitten kulman jälkeen myötäisesti. Pikkusen päälle tunnin vanhensin jälkeä, ja kun tallatessa lähdin autolta, ajamaan tullessa jätin auton eri paikkaan joten jälki lähti "tyhjästä".

Annoin Lakin etsiä jäljen omatoimisesti. Ensin näyttikin siltä että se sen nosti, mutta kuitenkin se ilm. tuulen voimasta painui syvemmälle metsään kuin muistelin jäljen menevän. Kutsuin sen takaisin ja nyt se lähti paremmin. Kuitenkin koko eka suoran se näytti kulkevan aika paljon sivussa ja ensimmäinen esine (muna) jäi nostamatta. Vauhtia oli ihan hirveästi, jouduin jarruttamaan aika paljon jotta pysyn itse pystyssä ja en oikein ehtinyt seurata koiran reaktioita. Toka esine (keppi) nousi kuitenkin tältä eka suoralta joten ihan hukassa ei oltu.

Sitten tultiin hakkuuaukealle missä tuuli puhalsi vielä voimakkaammin. Aika hyvin Laki otti kulman mutta sitten se olisi mielellään seuraillut koneen jälkiä. En varsinaisesti korjaillut sitä kun se kuitenkin liikkui suunnilleen sielläpäin missä pitikin, keppiä ei kuitenkaan aukelta nostettu. Neljäs esine oli taas muna joka oli metsän reunassa, siihen tultiin ihan tasan oikeasta kohdasta joten kaipa tuo sitten tiesi missä jälki menee vaikka se ei kaikesti siltä näyttänyt.

Loppujälki mentiin edelleen vauhdilla mutta nyt vähän tarkemmalla nenällä ja kaksi viimistä esinettä nousi varmasti. Viimisellä annoin palkaksi kokonaisen herkkuaterian (niitä "kotoisa") ja rauhoituttiin siinä jäljen lopussa tovi.

Mukavaa oli että intoa jäljestämiseen oli, viime kesänähän toisinaan motivaatio oli hakusessa. Eiköhän tuo ällikin palaa kun vähän enempi treenataan.