Laki oli mukana kun olimme katsomassa piirinmestaruuskisoja. Minua tietysti kiinnosti miten se suhtautuu ampumiseen - joskin se miten se siihen nyt suhtautuu ei välttämättä ole tae siitä että se suhtautuisi siihen samoin myöhemmin (olipa monimutkaisesti selitetty). No, oikein tyytyväinen olin penikkaan kaikin puolin: ensimmäisten parien aikana se vähän säpsähteli laukauksista, mutta päivän viimeiset pamaukset eivät sitten väräyttäneet karvaakaan. Myös vieraisiin ihmisiin ja koiriin se suhtautui terveen uteliaasti mutta hivenen pidättyväisesti: kävi moikkaamassa mutta jatkoi sitten matkaa tai katseli seuraavaa vastaantulijaa. Jos joku sitä vähän houkutteli leikkiin, Laki heti hyökkäsi kohti naskalit ojossa. Minä leikitin sitä lippalakilla, tässähän onkin oiva paikka opettaa se lippispalkattavaksi!

Tänään ei ole tarvinnut taistella sylissäolosta ja normaalielämä on muutenkin sujunut mallikkaasti. Illalla haimme polttopuita pellolta, ja Laki oli mukana koko matkan irrallaan. Hyvin pysyi mukana, eikä tuollakaan säikkynyt kolauksia kun siirtelin peltejä puukasan viereltä.

Kolme sarjaa edessäistumisia on tehty eri paikoissa: kotona, pihassa ja Sisä-Suomen parkkiksella.