Jälki Haapasaaren niityllä. Makupalatettu isohkoilla sisäfileen palasilla joka askeleelle (viimeksihän Laki jätti syömättä namit kun olivat niin pieniä), jäljellä mittaa n. 20 metriä.

Vein Lakin aloitukseen sieltä mistä olin itsekin kävellyt, ajattelin että se alkaisi imeä jälkeä jo ennen sen varsinaista alkua. No, alkoihan se. Vauhti oli vaan niin kamala että makupalat jäi enimmäkseen huomaamatta... jos yritin sitä jarruttaa, se alkoi poikittaa (sillä oli nyt kuitenkin valjaat). Sieltä täältä napsi lihapaloja kyllä mutta enempi kiinnosti itse jälki. Loppupalkastakin olisi paahtanut yli... noteerasi sen kyllä (suljettu purkki ei vaan herättänyt intohimoja).

Nyt pitää fundeerata. Toisaalta, jos Lakista ei tule (ehkä ei) peltojälkikoiraa, mun on turha alkaa vaatia siltä askel askeleelta jäljestämistä. Erityisesti pelastusjälkipuolella on tärkeämpää että koira jäljestää reippaasti, kokeessa aika on aika tiukka. Toisaalta, tarkkuus ja rauhoittuminen ylipäätään tekisi tuolle koiralle ihan hyvää... ehkä kokeilen vielä muutaman jäljen näin ja mietin sitten...