Hakutreenit Laukaanteiden välissä. Koska Lakilla on viime aikoina ollut vähän niitä motivaatio-ongelmia, sovittiin että otetaan hei-huutoja. Kuitenkin etukulmat päätin ottaa valmiille maalimiehille. MM ja PJ siirtyivät takarajalla aina seuraaviin paikkoihin, koska me oltiin kolmestaan en ihan tarkkaan tiennyt missä he olivat, mutta huutelutreenissähän ei sillä ollut väliä.

Etukulmat Laki lähti etsintään kuin tykin suusta, lujaa ja suoraan. Koska sillä tuntui olevan hyvä vire päällä, päätin ottaa ilman niitä hei-huutoja myös kolmannen... ja neljännen... ja viidennen! Itse asiassa tuolla viidennellä pistolla se sitten kääntyi n. 10 metriä edettyään ja katsoi minuun, annoin vaan uuden käskyn ja kas, se lähti! Voi että olin tyytyväinen! Kuudes pisto otettiin vielä mutta tähän otin sitten sen hei-huudon, vaikka ei varmaan olisi tarvinnutkaan.

Ilmaisutkin olivat hyviä, niiden pituuksia vaihdeltiin sopivasti. Koska olen vielä flunssan jäljiltä melko huonolla hapella, en jaksanut juosta ihan maalimiehille asti vaan kutsuin koiraa kun näin maalimiehen nousevan piilosta ylös. Toivottavasti tämä ei kostaudu jatkossa.

Mietin jo aikaisemmin syytä niihin kahteen kertaan kun Laki ei ole oikein lähtenyt hyvällä draivilla etsimään. Yksi juttu tuli mieleen: Nyt ja yleensä, olen kuljettanut Lakin maalimieheltä pois hihnassa ja se on saanut vetää ja samalla ladata itseensä menohaluja. Niinä kahtena huonovauhtisempana kertana kuljetin sen irrallaan takaisin keskilinjalle. Aikaisemmin olen kuljettanut sen irti lähinnä vaan treenin lopuksi! Ja kyllähän koira oppii tällaisiin rutiineihin... nyt täytyy vaan varovasti alkaa purkaa tuo patti.