Onhan se luokkanousu ollut jo monta kertaa ihan pienestä kiinni, mutta tältä, Mikkelin ensimmäiseltä radalta, ei jäänyt mitään sattuman varaan. Ainoa pieni kauneusvirhe tuli kun saatoin Lakia ihan himpun verran liian pitkälle putkeen ja sitten mulle tuli kiire ottaa sitä vastaan hypyn taakse ennen puomia, mutta kiire oli vain minulla ja koira tuli ihan optimilinjaa noille esteille. Nollarata siis ja kolmas sija, ja sert 

Sitten tulikin pitkä odotusaika kun ykkösluokkien B- ja C-kisat rullasivat läpi. Viimein päästiin ensimmäiselle kakkosten radalle. Kylläpä se tuntui vaikealta noihin ykkösiin verrattuna! Varsinkin radan lopussa oli erikoinen putki - rengas - okseri suora jonka jälkeen hyppykuvio ja tämä tuotti minulle päänvaivaa tutustumisessa. Tiesin että renkaalle en voi jättää Lakia ihan yksin ja sitten tulisi kiire kääntää... En oikein saanut tähän järkevää kuviota mietittyä ollenkaan ja arvelin että väkisin tankkaamiseksi menee. Mutta sitten kun oltiin radalla, mulle tuli sellainen mahtava flow-fiilis, ikäänkuin olisimme yhtä koiran kanssa ja välillämme oleva hopealanka venyy mutta kestää... ja juoksin ihan eri reittiä kun olin uskaltanut edes ajatella, enkä nähnyt kenenkään muunkaan tekevän tätä näin. Mutta meillehän se sopi kuin sormi nenään. Harmittavasti vaan alla oli jo kepeiltä kieltovitonen (ja sen myötä muutama sekka yliaikaa) - olin jälleen viemässä kepeille seistä tönöttäen paikallani!

Kolmannelle radalle valmistautuessa huomasin että oma keskittyminen alkoi hiipua ja Lakikin vaikutti vähän löysältä. Alkurata meni sillä tavalla "taluttaen" kunnes yhdessä U-käännöksessä jätin koiran selän taakse ja se tuli esteiden välistä. Sitten mieleni kirkastui ja muistin että radallahan pitää tehdä töitä! Loppurata menikin sitten kuin unelmaa ja tuosta yhdestä kieltovirheestä sekä alun löysäilystä huolimatta päästiin ihanneaikaan ja sijoituttiin vielä kolmansiksi.

Ei yhtään pöllömmin mennyt nämä kisat, tunnelmaa vielä nostatti se että seurakaverit tekivät myös luokkanousutuloksia (Virpi ja Kitsi sekä Laura ja Nuppu, onnea!). Silmää hiveli myös pitcol Pilkun ratojen katselu, kyllä muuten colliesta löytyy potkua!