Vaajakoskella Liekkilän ja voimalan välisellä puistonurmella n. 40 metrinen jälki. Nurmi oli tosi lyhyttä mutta maa vähän kostea. Mulle kävi vaan ohrasesti kun en saanut loppupalkkaa piilotettua ennenkuin sopiva kukkapuska tuli vastaan, niin namit meinasi loppua kesken, viimeisiin askeleisiin jouduin jo repimään lihapaloja pieniksi ja se loppupalkka olikin sitten vaan tyhjä purkki :/ ... Onhan siinä toki lihan hajua ja ajatuksena oli sitten sujauttaa sinne sapuskaa purkkia avatessa. Sitten mietin sellaista, että taidan käyttää loppupalkkapurkkia kuten kosketusalustaa eli Lakin pitää tassulla läpätä purkkia ennenkuin se avataan, tästähän se oppii samalla esineilmaisun. Maahanmenoa esineille en aio alkaa sille opettaa koska se on hankalaa huonossa maastossa.

No mutta itse jälki sitten. Alussa taas näytin jälkeä kädellä ja päästin Lakin eteenpäin vasta kun kuono oli maassa. Ja kylläpä se sitten olikin tiiviisti maassa, se näytti siltä että ihan kyntää multaa! Veto oli taasen kova vaikka enää hetkittäin se roikkui etujalat velttoina, mutta sitten ryömien se eteni jälkeä. Muutama katkos jäljestykseen tuli mutta nyt Laki ei pyörinyt vaan yksinkertaisesti "nousi seisomaan" enkä sitten tietenkään päästänyt eteenpäin ennenkuin taas kuono oli maassa. Se ei osannut itse jatkaa jäljestystä niinpä mun piti noissa kohden aina näyttää sille jälkeä jonka jälkeen se taas jatkoi. Näytin askeleen kantaa jolloin Lakin piti nuuhkia jalanjälki varpaaseen asti ennenkuin sai namin (tai no, aina se nami ei ollut ihan varpaassa asti mutta kuitenkin edempänä kuin jalan keskikohta) ja tällä tavoin se nuuhkikin sitten suurimman osan askeleista.

Loppupurkille tultaessa se pysähtyi innoissaan odottamaan että avaan purkin, mä otin tähän "lappu"-käskyä jota se ensin ei kyllä älynnyt ollenkaan mutta sitten alkoi läimiä purkkia. Sittenhän mä saatoinkin palkata Lakia kädestä ja lopuksi se sai nuolla purkin. Poiskäveltäessä heittelin sille narukongia josta se nyt ei hirveästi syttynyt, mutta saipahan muuta ajateltavaa.