Nivalan Johannan koulutuksessa Koirakorvessa.

Aluksi Johanna puhui yleistä koiran koulutksesta, ja erityisesti perusasioiden koulutuksesta, ja paljon mietittävää taas sain.  Yhtenä tärkeimpänä asiana Johanna pitää kouluttamisen ja koiran ohjaamisen mustavalkoisuutta: hyvä on vain se oikeasti hyvä ja muu on ei-hyväksyttävää ja nämä myös koiralle kerrotaan. Miten, se taas riippuu koiran koulutustasosta ja sille sopivista metodeista.

Toinen tärkeä juttu on ohjata- ja vaatia - koira tekemään ne jutut korkeassa vietissä alusta asti. Onhan selvää että hyvään / erinomaiseen suoritukseen tarvitaan sitä viettiä, matkalaukkumalli ei riitä. 

Niin, eihän nämä mitään uusia juttuja ole, mutta näköjään aina tarvitaan joku sanomaan asiat ääneen ennekuin sitä itse vaivautuu edes ajattelemaan moista.

Sitten käytännön harjoituksiin. Kuten etukäteen arvailinkin, Laki oli jokseenkin vetelä, se kyllä seuraili mutta silleen puolitehoisesti. Yritin - kuten aina teen - poimia ne hyvät pätkät sieltä ja palkata niistä ja sitten huomautella niistä huonoista. Kuitenkin kun Laki ei ollut oikein aktiivinen, otin hihnan pois jotta en turhaan sitä nypi, tuossa mielentilassa kun ne pakotteet ei toimi.

Sitten käytiin asioita läpi keskustelemalla, ja sitten koira uudelleen kehiin. Koska Laki on jo osaava koira, Johanna kehoitti vaatimaan siltä oikeasti hyvää suoritusta eli nyt se sitten tarkoittaa sitä, että katsekontakti ei katkea ja seuraaminen on tehokasta. Virheestä huomautus (nyppäsy) mutta sitä ennen koiraan on saatava virettä. Ja kun en voi luottaa siihen että Laki aina ja joka paikassa innostuisi leikkimään, käytämme sitä seuraavaksi tehokkainta tapaa elikkäs ruokaa:

Palkkaa ei saa tarjoilla koiralle kuin Manulle illallista. Kuinkahan monta kertaa tämäkin on sanottu.. Vaan ensin annan Lakin saalistaa sitä lihapalaa, sitten vedän sen jemmaan ja otan sen seuraamispätkän, siihen tarvittavat huomautukset tai hyvistä kohdista kehut, ja lopuksi vapautus (tsahhh) ja se palkka saalistuttamalla. 

Olo oli taas kuin kädettömällä vaikka lähinnä tuo vapautus tuossa on se mitä en ole käyttänyt, toki namin tarjoilutapakin. Näillä opeilla uskoisin että Lakille saadaan sitä tarvittavaa viettiä lisää jotta se alkaa kestää näitä häiriöllisempiäkin treenejä - ja tietysti kisojakin. 

Meillähän on sinänsä pullat hyvin uunissa että Laki osaa jo paljon ja siltä todellakin voi jo vaatia. Lisäksi se ei ollenkaan aina ole mikään vietitön lahnamössö vaan mulla on jo selkeä tunnemielikuva siitä miltä sen pitäisi tuntua siinä vierellä seuratessa. Nyt vaan tätä viretilan tarkkailua ja ehdotonta vaatimista. Meillä onkin koko talvi aikaa treenata nämä asiat kuntoon, sillä emme päässeetkään ensi viikonlopun jälkikokeeseen; oman seuran ilmottautuneista valittiin mukaan ne joilla on jo jonkun lajin tulos jotta saavat mahdollisuuden hälytystasoon. Elikkäs ensi vuonna vasta kokeisiin